Hierojan työstä
Hieronta mielletään usein fyysisesti raskaaksi työksi. Tämä ajatus usein juontaa juurensa ystävän tai puolison hartioiden hierontaan, jossa viiden minuutin jälkeen peukalot anelevat armoa.
Mielikuva ei kuitenkaan aivan vastaa todellisuutta. Kun hierojalla on käytössä sähköinen hierontapöytä ja voimantuotto alkaa jaloista, saadaan massa tällöin käsien taakse, joten kädet vain välittävät paineen asiakkaan lihakseen. Tämä keventää hieronnan fyysistä kuormaa merkittävästi, kuitenkin samaan aikaan hierontojen määrä kasvaa.
En väitä että hieronta olisi kevyttä työtä, mutta olosuhteiden ja tekniikan ollessa oikeat, kuka tahansa kykenee hieromaan tunnin jos toisenkin hauiksen ympärys mitasta riippumatta.
Hieronta, vai pitäisikö sanoa manuaaliterapia on kehittynyt ja muuttunut vuosien saatossa. Kun itse aloitin hierojaksi opiskelun, oli peukalo työkaluista se tärkein. Nykyään yritän välttää peukalon käyttöä ja opetan samaa myös oppilailleni. En siksi etteivät peukaloni kestäisi hierontaa, vaan siksi että ymmärrän ennaltaehkäistä niiden kipeytymistä. Ovathan ne kuitenkin tärkeä työkalu pakissani! Tällä tavalla toivottavasti pystyn välttämään hierojien ammattitaudin, peukalon tyvinivelen artroosin, joka on muuten kolmanneksi yleisin artroosi heti polven ja lonkan jälkeen.
Samanaikaisesti kehitys on tuonut mukanaan hierontavasaroita, fascia rautoja, imukuppeja jne... Nämä välineet tietysti keventävät käsien kuormaa ja tuovat erilaista hoitovastetta, mutta en usko, että tulevat koskaan syrjäyttämään kosketusta.
Mitä muuta hieronta on kuin fyysisesti raskasta työtä?
Hieronta on asiakaspalvelua, erilaisten ihmisten kohtaamista ja heidän kuuntelua. Yhä harvemmin kuulee asiakkaan toiveena termejä koko- tai puolihieronta ja vastaavasti yhä useammin päänsärky tai joku muu oire on ollut syynä hakeutua hierojan vastaanotolle.
Mielenkiintoista hierojantyöstä tekeekin juuri asiakkaat, joku haluaa rentoutua, toinen tulee vain juttelemaan, kolmas hakee apua johonkin spesifiin ongelmaan. Jokainen asiakas on erilainen, mikäli hieroja itse haluaa. Hyvin nopeasti jokaiselle hierojakoulutuksen aloittavalle oppilaalle muodostuu oma persoonallinen tyyli hieroa, aivankuin käsiala.
Toisella hieronnan rytmi on rauhallinen ja toisella taas nopea. Toisen otteet ovat leveät ja painavat kun toisella terävät kudosten väliin uppoavat. Tämä onkin se rikkaus alalla, etteivät kaikki hierojat ole samanlaisia! Myös jokainen asiakas pitää erilaisesta käsittelystä, toinen haluaa rentouttavaa ja toinen kovempaa käsittelyä. Onkin siis hyvä, että hierojien käsialat ovat erilaisia.
Onko hierojantyö sitten tylsää, kun oma tyyli muodostuu hyvinkin nopeasti?
Eihei, vaan se on kaikkea muuta, omaa tekemistä voi kehittää jatkuvasti!
Helpoin tapa itsensä kehittämiselle on kiinnostua asiakkaista yksilöinä, näin jokaisesta asiakkaasta voi tehdä erilaisen, vaikka lähtökohta olisikin lähes identtinen.
Kiinnostuminen asiakkaasta luo tavoitteen jokaiselle hoidolle ja tavoite johtaa hoitosuunnitelmaan. On kuitenkin selvää, että aina tavoitteeseen ei päästä, mutta sitähän oppiminen on onnistumista ja epäonnistumista. Ja hyvä hieroja osaa tarvittaessa ohjata asiakkaan eteenpäin.
Oppiminenhan on kuin aaltoliikettä, onnistumisen jälkeen ollaan aallonharjalla ja tiedetään kaikesta kaikki. Vastaavasti epäonnistumisen jälkeen vajotaan pohjalle, ja tuntuu ettei osata mitään. Pohja on kuitenkin se paikka, jossa ruvetaan hankkimaan lisää tietoa, opettelemaan uusia tekniikoita tai kyseenalaistamaan omaa hoitosuunnitelmaa.
Vaihtoehtoja itsensä kehittämiselle on lukuisia! Joku kaivaa anatomian kirjat esille, toinen perehtyy ihmisen mieleen ja sen ihmeelliseen maailmaan. Jokaisen tekemistä kuitenkin ohjaa omat kiinnostuksen kohteet, omat kokemukset ja jokaiselle muodostuu omat vahvuudet sekä heikkoudet.
Hierojan työ on parhaimmillaan erittäin mielenkiintoista ja palkitsevaa! Useimmilla nälkä kasvaa syödessä ja hierojanopintojen jälkee hakeudutaan opiskelemaan mm. fysioterapiaa ja osteopatiaa. Lisäopintojen kirjo on laaja ja itseään voi tottakai kehittää ilman lisätutkintojakin, meilläkin pyörii vuosittain lisäkoulutuksia, joissa syvennetään osaamista ja käydään läpi erilaisia tekniikoita!
Kirjoittanut, Pääopettaja Kari Kinnunen
